vahvaa ja makeaa

Paikallinen kettukanta ei ole pahemmin rutissut

sen jälkeen, kun tarjosin tupaantuliaisissa 

kotitekoista pihlajanmarjaviiniä. 

Vahvaa ja makeaa.

Massoja on kyllä hirveän helppoa käsitellä.

Tarjoat ketulle pihlajanmarjaviiniä ja

kohta on koko suku maireana kyselemässä,

että ei olis sattunut jäämään sitä

erityisen hyvää pihlajanmarjaviiniä

niiltä viimeviikkoisilta kinkereiltä.

Oli kuulemma niin makiaa että.

Ovat kohta varmaan viinikursseilla ja

valmistavat omaa vahvaa ja makiaa.

Ilmoittelevat joka syksy

keltaisilla sivuilla ja

paikallislehtien palstoilla,

että ostetaan pihlajanmarjaa,

isojakin eriä.

Panevat nimeksi tietysti Kettu,

pihlajanmarjalikööri.