maailman ensimmäiset lihan syöjät

 

Kuvitelkaapa tilanne:

370 päivää kestänyt maailmanloppu ja

vedenpaisumus on ohi ja Nooan Arkki

karahtaa kiville jossain 

Ararat-vuorten ylärinteillä.

Keulaportti aukeaa ja risteilyisäntä 

ja muu henkilökunta,

sekä kaikki Jumalan valitsemat öbaut

1400 lajityyppiä kampeavat itsensä 

aamuauringossa höyryävälle kiinteälle

maankamaralle - siististi parijonossa.

Herran profeetta ja osa-aikainen

risteilyisäntä kumauttaa ryhmysauvaansa

pari kertaa paatin kylkeen ja pyytää

tiukasti, mutta kohteliaasti 

hetken hiljaisuutta.

"Ennen kuin tässä jalkaudutaan kukin

omille teillemme, haluaisin ilmoittaa

parista uudesta säännöstä.

Suoraan Herralta, Jahvelta, elikkäs

mutinat voi pitään kukin mahassaan.

Kasvissyönti on nyt virallisesti ohi

ja Herran luvalla saa tästä päivästä

alkaen pistää poskeensa risteilyseurueen

muita jäseniä, eli lihansyönti 

ei ole enää pannassa. 

Henkilökunta kehottaa kuitenkin

varsinkin näin alussa muistamaan,

että maltti on valttia. 

Ei syödä itseämme heti alkuunsa 

sukupuuttoon ja vatsallakin saattaa 

näin ensi alkuun  olla totuttelemista 

uuteen ja entistä tukevampaan murkinaan.

Eipä tässä muuta sen kummempaa,

menkää, lisääntykää ja täyttäkää maa.

Paappas, vaimo, grilli tulelle.

Tänään meillä syödään lihaa."