maagista ajattelua

Pakanoilla oli aikanaan näppärä tapa

antaa ihmisille ja esineille erityisiä ominaisuuksia,

yleensä luonteenpiirteitä ja fyysistä voimaa,

sekä viisautta.

Pojan kun nimesi Björniksi, tai Bjarneksi,

niin tämä oli aikuisikään tullessaan

vahva kuin karhu.

Kaikenmoiset sotimiseen käytetyt härpäkkeet,

miekat ja sotakirveet, nimettiin Verenjuojiksi ja 

Kallonmurskaajiksi.

Sama meininki jatkui kristillisen uskon

tullessa muotiin: tytölle kun antoi

nimeksi Pia, niin jo tuli lapsesta

hurskas ja erityisen pyhä.

Veljensä Pius pääsi ihan paaviksi asti,

useammankin kerran.

Toisessa maailmansodassa oli mukana

hävittäjäkoneita, jotka olivat ketteriä

kuin villihevoset, sylkivät tulta ja

pyyhkivät vihollisen taivaalta

pyörremyrskyn tavoin.

Saksalaisilla oli tankki, joka oli

ketterä  kuin pantteri. Pystyi kiipeämään

puihin ja kävi raa'alla lihalla.

Pensatankkiin kun paloitteli possunruhon,

niin sillä körötteli kevyesti 

iltapuhteille asti. 

Ylimääräiset ruhonosat saattoi miehistö

paistaa iltapalaksi tylsänmakuisen

taistelumuonan lisukkeeksi.

Itse olen harkinnut ylimääräisen etunimen

lisäämistä vanhojen jatkeeksi.

Vahvimpana ehdokkaana on tällä hetkellä

Kaikkienaikojenlottopotti.