kuoleman jälkeen

 

Mitä on kuoleman jälkeen, vai onko

kuoleman jälkeen mitään.

Lääkärille kuolema on elintoimintojen

loppumista, tarkemmin sanottuna aivojen

sähköisten toimintojen loppumista.

Filosofille jotain ihan muuta, luultavasti.

Olemmeko vain mahdottoman iso kasa

sattumia lihasta tehdyissä kuorissa, 

mielen aaveita ruumiillisessa koneessa - vaiko

kenties vain aivojen kvanttitason

toiminnan luoma illuusio?

Entäpäs jos elämmekin Matriisissa ja olemme

vain koodinpätkiä, jotka kuvittelevat

olevansa ihmisiä?

Kaikissa tapauksissa jonkun on kuitenkin täytynyt

kytkeä sähköt päälle, kirjoitta mahdottoman paljon 

uskomattoman monimutkaista koodia - kuka väänsi

valokatkaisijasta, tai naputteli ohjelmiston,

joka on meidän maailmankaikkeutemme?

Missä vaiheessa liha muuttui tietoiseksi olennoksi?

Ehkä maailmankaikkeus onkin tietoinen

entiteetti, jonka ainoa tehtävä on 

kehittyä täydelliseksi, mahdollisimman tehokkaasti.

Tai sitten valkopartainen heppu vietti

viikon verran laatuaikaa luoden kaikenlaisia 

hassuja jutskia ja antoi himmeitä ohjeita, 

joita täytyy seurata, tai muuten.

Tuossa on muutama vaihtoehto joista valita.

Valinnasta riippuen kuoleman jälkeen 

ei ole mitään, paitsi tyhjää,

mutta onhan se sekin sentään jotain.

Tai sitten uudelleenkäynnistys,

ikuinen kiertokulku, siirtyminen jollekin

korkeammalle astraalitasolle.

Valhalla ja Taivas, tai Helvetti ja

mitä niitä nyt onkaan.

Aika hyvät tsaanssit kuitenkin on.

Johonkin.