meidän Topi

Aloin tässä juuri epäilemään luomiskertomusta. 

Onhan se toki aiemminkin takavasemmalla

kaihertanut, että jotain feelua siinä jutussa on.

Omnipotentti entiteetti muutaman päivän

hölöttää maailmaa olevaiseksi ja sitten muka

pitää pistää pitkäkseen. Otti niin koville.

Entäs se kerta, kun joku älysi kysyä, 

että milläs nimellä sitä herraa oikein

kutsutaan. Töksäytti siihen vaan, että

minä olen se mikä minä olen. Olisko ollut

imagokonsultin paikka, noin niinkuin

jälkikäteen ajateltuna.

Koston jumala ja kiivas jumala. Ei herätä

luottamusta. Olisi sanonut, että Topi se on.

Kaikista ylimmäisin. Myhäilevä ja lempeä,

meidän Topi.

Sellaiseen tyyppin sitä olisi helppo ja

mukava uskoa. Noita kiivaita ja kostonhaluisia 

tuntuu riittävän ilmankin.